Alla oleva messuraporttini ilmestyi Skeptikko
1/2018 -lehdessä.
Unessa tapahtuu
outoja asioita. Fysiikan lait rikkoutuvat ja tapahtumaympäristö vaihtuu yhtäkkiä
toiseksi. Unia katsellessamme emme silti havahdu: ”Hei, mitäs pelleilyä tämä on!?”
Unessa kaikki näyttää olevan normaalia sisällöstä riippumatta.
Toisaalta
unimaailman normaalius ei monilta osin eroa valveilla olosta. Myös hereillä aivot
rakentavat kuvia, jotka eivät vastaa todellisuutta. Todellisuuden tarkka havainnoiminen
kun ei ole aivojen tehtävä. Niiden työtä on ohjata käyttäytymistä niin, että
yksilö pysyy hengissä riittävän kauan, jotta jälkeläiset kykenevät huolehtimaan
itsestään. Siihen aivot ovat kehittyneet, ja sen ne osaavat.
Tällaisia
mietin, kun olin ensimmäistä kertaa Skepsiksen edustajana Minä olen -messuilla. Siellä oli päivänselvää, että aivot eivät
piittaa, vaikka niiden käsitys todellisuudesta olisi harhautunut kauas tieteen
tarjoamasta kuvasta.
Messuilla
kierrellessäni huomasin turtuvani huuhaan paljouteen. En jaksanut kauaa
kummastella, mitä minkäkin hoidon tai loitsun takana väitettiin olevan. Hupaisa
piirre osassa messukävijöitä oli se, että he näyttivät valppaasti vieroksuvan
jotakin tiettyä huuhaata samalla hyväksyen jonkun toisen. ”Kristallihoito on
humpuukia, mutta ääniresonanssigongit toimivat”, ”Kalevalainen jäsenkorjaus
vaikuttaa pinnallisesti, mutta reiki hoitaa kokonaisvaltaisesti” tai ”Eivät enkelit
ja yksisarviset vaan lohikäärmeet!”
Toki
keskiverto messukävijän asenne taisi silti olla avoimen hyväksyvä kutakuinkin kaikkia
uskomushoitoja kohtaan.
Messuilla
jaoimme Skeptikko-lehtiä – moni
yllättyi lehtien ilmaisuudesta – ja keskustelimme kävijöiden kanssa. Messuväestä
arviolta 75–85 prosenttia oli naisia, mutta Skepsiksen vieraina heitä oli
suunnilleen puolet. Jokunen naisasiakas sanoi ottavansa lehden miehelleen.
Eräs
nainen yritti huomaamattani nuuhkia lehteä, muka selaillen sitä. Hän nolostui
hieman, kun yhtä ohimennen kysyin, pitääkö hänkin tuoreen lehden tuoksusta. Skeptikko joka tapauksessa kelpasi
hänelle. Ehkä sitä illalla käytettiin eteeristen öljyjen korvikkeena.
 |
| Kuvat ovat muutoin samat, toinen on vain käännetty ylösalaisin. |
Moni
messuvieras ohitti pisteemme vienosti hymyillen. Joku kävi jopa toteamassa,
että ”Ai teidätkin on päästetty tänne”. Naureskelin hänelle, että järjestäjille
taitaa raha kelvata. Ensikertalaisen silmään pisti, miten asiantuntevasti ja
ystävällisen kiinnostuneena skeptikkokollegani Ville Aarnikko ja Santtu Puukka
jaksoivat pöydän luona vierailleita ihmisiä jututtaa.
Palataan
mielen toimintaan. On ilmeistä, että inhimillinen kokemus riippuu suurelta osin
opituista ennakko-odotuksista. Olemme esimerkiksi tottuneet siihen, että valo
tulee ylhäältä. Siksi varjostuksen paikka saa ympyränmuotoisen kuvan näyttämään
kuperalta, jos varjostus on ympyrän alaosassa, ja koveralta, jos varjostus on
yläosassa (ks. kuva).
Ei
siis ole niin, että harhanäyt vaivaisivat vain huuhaamessulaisia. Olemme kaikki
harhojen vallassa. Eräässä mielessä todellisuuskin on vain ihmisten yhteisesti
kokemia aistiharhoja. (Tosin en suosi tällaista määritelmällistä epämääräisyyttä.
Todellisuus on asiat, jotka ovat olemassa, vaikkemme uskoisi niihin.)
Miksi
osalla ihmisistä ennakko-odotukset sitten ovat harhautuneet niin kauas
tieteellisen tutkimuksen antamasta kuvasta? Syytä kannattaa etsiä yksilön lähiympäristöstä.
Mikäli ystävät ja läheiset puhuvat kritiikittömästi vaikkapa kehon meridiaaneista
tai asuintalon fengshuista, yksilön kannattaa niihin uskoa ja joskus jopa
virittyä niiden ”aistimiseen”, ainakin mikäli hän haluaa ympäristönsä arvostusta.
Ja sitä useimmat meistä haluavat. Aivoille ei ole yhdentekevää, mitä muut ajattelevat.
Se on läpi lajihistorian määrännyt yksilön kohtalon.
Ympäristön
istuttamista ennakko-odotuksista pääsemme Skepsiksen tehtävään, messuilla ja
muutoinkin. Jonkun on kerrottava, miten hoitotehoväitteitä voidaan tutkia puolueettomasti.
Jonkun on tuotava esiin tutkimukseen nojaavia näkemyksiä siitä, miten maailma
toimii ja mitä ihmismielessä tapahtuu. Jonkun on erottauduttava.
On
kenties julmaa kritisoida ihmisten uskomuksia, etenkin jos he uskomustensa
avulla saavat elantonsa ja/tai sosiaalista arvostusta. Mutta vaihtoehto on julmempi.
Perusteettomien uskomusten sivuuttaminen on ihmisten altistamista äiti-ammojen,
deepakchoprien ja muiden puoskareiden hyväksikäytölle.
