lauantai 24. syyskuuta 2016

Mitä on Jussi Pakkasvirran vulgaari sosiobiologia?

Lähetin 24.9.2016 alla olevan sähköpostiviestin alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirralle, jonka puolituttu olen. Kyse on hänen Tieteessä tapahtuu 5/2016 -lehdessä olleesta tervetuliaisluennostaan. Mahdollisen vastauksen lisään (jos saan siihen luvan) joko tämän blogimerkintäni loppuun tai tarvittaessa luon kokonaan uuden merkinnän. Toivon saavani vastauksen, sillä vaikka olen seurannut alaa noin 20 vuotta ja vaikka olen kirjoittanut viisi aihetta sivuavaa kirjaa, sivistyksessäni on selvästi vielä aukkoja.
 - - -

Hei,
Onnittelut tuoreesta professuurista. On ilahduttavaa, että perinteinen kuvaileva ja ymmärtävä (merkityksessä osata asettua jonkun asemaan) kulttuurintutkimus vahvistuu ja tulee tieteellisemmäksi edustamasi selittävän kulttuurintutkimuksen kautta. Tieteessä tapahtuu 5/2016 -lehdessä ollut tervetuliaisluentosi herätti kuitenkin joitakin kysymyksiä. Suunnittelin tästä ensin vastinetta lehteen, mutta aika näyttää olevan ajamassa sellaisen vuoropuhelun ohi eikä kyseinen lehtikään ole enää kunnostautunut mielipiteenvaihdossa. Siksi näin epäortodoksinen keskustelunavaus. Mieluusti siis lukisin joitakin tarkennuksia/selvennyksiä kommentteihini/kysymyksiini, ja jos saan luvan laittaisin vastauksesi myös Ihmisluonto -blogilleni.
Yst.
OT

Kirjoitat seuraavasti:

30 vuotta sitten ilmestynyt Edward O. Wilsonin teos Sociobiology synnytti rajun vastareaktion. Evoluutiopsykologialla oli sangen huono maine, sillä juuri sosiobiologian vulgaarit muodot olivat usein hypoteettisia, historiattomia, rasistisia ja esimerkiksi naisvihamielisiä. Sosiobiologian nimissä mitattiin älykkyyseroja eri ”rotujen” välillä, ja sukupuoliero korostui tutkimuksessa.

Aloitetaan vulgaareista sosiobiologeista. Keitä he ovat/olivat ja mitä tarkoittaa, että he olivat vulgaareja? Tai mitä tarkoittaa, että vulgaari sosiobiologia oli ”usein” rasistista ja naisvihamielistä? Kuinka usein ja ketkä? Nimettömät vihjailut ja mustamaalaus eivät auta tiedettä; tarvitaan viittauksia, sitaatteja ja tarkkoja määritelmiä. (Evoluutiopsykologian huonon maineen suhteen saatat olla oikeilla jäljillä: alan syntyä 1990-luvulla luultavasti edesauttoi se, että 1970-luvulla sosiobiologia oli aktiivisen ja poliittisesti motivoituneen mustamaalauksen kohteena [Segerstråle 2000, Tammisalo 2002] – ja kommenttisi voidaan tulkita jatkavan tätä 70-lukulaista biologian demonisointia ja moraaliposeeraamista.)

Mitä siis tarkoittaa, että jokin tieteenala on rasistista? Vakiomääritelmä rasismille on rotuun perustuva ennakkoluulo, suhtautuminen yksilöön hänen rotunsa(/etnisyytensä) perusteella. Miten tässä määritelmässä jokin tutkimusala tai -tulos voi olla rasistista? Mikä sosiobiologian tuloksista siis on rasismia? Entä miksi ”rodut” on tekstissäsi lainausmerkeissä, kun biologian mukaan on perusteltua käyttää jotakin rodun kaltaista termiä (Tammisalo 2016)? Mustaa valkoisella -kirjassani (Terra Cognita 2014) tarkastellaan ihmisryhmien mahdollisia eroja keskimääräisessä älykkyydessä. Mikä on kantasi mahdollisiin eroihin ja niiden syihin? Aihe ei ole poliittisesti korrekti eikä tutkimustuloksilla välttämättä ole käyttöä, mutta tutkimuksen/tulosten epäkorrektius, arkaluontoisuus tai hyödyttömyys eivät kerro saatujen tulosten oikeellisuudesta tai ole merkki niiden rasistisuudesta. On myös huomattava, että olipa ”sosiobiologian nimissä” mitattu älykkyyseroja tai ei, ÄO-tutkimus on todellisuudessa (differentiaali)psykologiaa, käyttäytymisgenetiikkaa tai muuta vastaavaa; ei siis sosiobiologiaa, joka määritellään sosiaalisuuden biologisia perusteita tutkivaksi tieteenalaksi.

Entä mitä tarkoittaa, että ”sukupuoliero korostui” sosiobiologisessa tutkimuksessa? Ja miksi se ansaitsisi moitteet? Ovatko raportoidut sukupuolierot todellisia vai eivät? Onko tutkimuksissa/tuloksissa jokin pielessä? Jos on, mikä? Ja mikä tutkimustuloksista on mainitsemaasi naisvihamielisyyttä? Onko joukossa kenties myös miesvihamielisiä tuloksia? En halua olla epäkohtelias ja kaikella kunnioituksella, mutta on asiatonta ja tieteen kannalta haitallista esittää tällaisia kummallisia kuiskutuksia. Etenkin se on sopimatonta professorin arvolle, mutta näyttäisi se huonolta myös kaltaiseni vapaan tiedetoimittajan kynästä tulleena. Kokemukseni sosiobiologeista ovat myös varsin erilaisia: he ovat/olivat lähinnä vasemmalle kallistuvia ja rodullista/sukupuolista tasa-arvoa kannattavia liberaaleja, luultavasti sellaisia kuin sinä itse – minkä pitäisi olla sivuseikka tutkimustuloksia tarkasteltaessa. Sivuseikka on myös se, että sosiobiologia on läpi historiansa tutkinut enimmäkseen aitososiaalisia hyönteisiä. Alalla on esimerkiksi pyritty selittämään, miten työläisten uhrautuva avuliaisuus on voinut kehittyä.

PS. Kirjoitat myös seuraavasti:
Lajien selviytymisstrategiat ovat monimuotoisia, ei siis vain eloonjäämistaistoa. Evoluutiossa selviytyminen on myös yhteistyötä, sopeutumista ja oppimista.

Tässä eloonjäämistaisto määritellään liian ahtaasti, kuten sosiaalitieteilijöillä kenties on tapana. Mainitsemasi yhteistyö, sopeutuminen ja oppiminen ovat nimenomaan kilpailu- ja eloonjäämisstrategioita.

PS 2. Siteeraamasi Acemoglun ja Robinsonin teos Why Nations Fail on suomennettu (Miksi maat kaatuvat, Terra Cognita 2013). Tämä ei ole voinut mennä aluetutkimuksen professorilta ohi, suomennosta on esimerkiksi mainostettu Tieteessä tapahtuu -lehdessä sen ilmestymisestä lähtien. Tämäkin on sivuseikka (ja minulla on oma lehmä ojassa), mutta nähdäkseni tällaisessa tekstissä viittauksen tulisi olla suomennettuun laitokseen.

 - - -

Pakkasvirta vastasi 27.9.2016. Kiitin vastauksesta, jonka julkaisemiseen sain luvan. Kommentoin vastausta lyhyesti lopussa.

Hei Osmo, Artikkelini pääpointtina ei tosiaankaan ollut evoluutioteoria, se oli siinä mukana ikään kuin muistuttamassa – parissa 8 sivun artikkelin kappaleessa, että tieteellinen integraatio on tärkeää, ja eri näkökulmien tulisi pyrkiä keskustelemaan enemmän keskenään, oli historia ja tieteenalojen kiistat mitä oli. Siksi vähän hämmästyin, että reagoit kirjoitukseen näin.Mutta kyllä, usein evoluutiopsykologiaa tulkittiin mainstream sosiaalitieteissä hyvin negatiivisena, usein toki vailla kunnon  perusteita (itsekin kirjoitat tästä kiistasta mm. Segerstrålen kirja-arviossasi, TT). Kyllä joitain seksistisiä ja tai rasistiseksi tulkittavia juttuja/tulkintoja oli, mutta ei tietystikään sanoa että ne olisivat leimanneet koko tieteenalaa (paitsi tietysti kriitikoiden silmissä). Ja tuossa lyhyessä lauseessani tietysti viittasin ennen kaikkea vanhaan sosiaalidarwinismiin ja esim. Spenceriin ja heidän tulkitsijoihinsa (puhuin ”sosiobiologian vulgaareista muodoista”). Tuossa tekstissähän vetelin aika isolla pensselillä. Ja itse pitkään Latinalaisessa Amerikassa asuneena aina muistelen lattari-diktatuureissa mukana olleita  kallonmittaajia ja tieteellisiä positivisteja… eivät tietysti kaikki tiedemiehiä, mutta vetosivat kaikenlaisiin tutkimuksiin. Historiasta löytyy monenlaista.Rasismista. No ei mikään TIETEENALA ole sinänsä rasistista – puhuinkin tekstissäni, että ”sosiobiologian nimissä” mitattiin sitä sun tätä – ja tehtiin kyllä mittauksista ym. aika isoja päätelmiä. Enkä nyt  viittaa pelkästään esim. natseihin. Sama ongelma koskee toki monen muunkin tieteenalan käyttöä tai niiden  nimissä tehtyjä esim. poliittisia perusteluita.
Tatu Vanhasen äö tutkimuksista oli TT:ssä aikoinaan pitkä keskustelu, enkä sitä nyt lähde avaamaan. Ja muistelen, että kävimme tätä keskustelua lähellä olevaa kirjoitusten vaihtoa jo vuonna 2008 TT lehden sivuilla. Kilpailu- ja eloonjäämisstrategioista…. Kirjoitat, että tulkitsen asiaa ahtaasti:”Lajien selviytymisstrategiat ovat monimuotoisia, ei siis vain eloonjäämistaistoa. Evoluutiossa selviytyminen on myös yhteistyötä, sopeutumista ja oppimista. Ihmisryhmien evoluutiossa tämä on tarkoittanut kahta strategiaa - eli tapetaanko tuntematon vieras heti, uhkana - vai yritetäänkö häneen tutustua ja oppia jotain uutta. Sivilisaatiot ja ryhmät, jotka ovat valmiita oppimaan toisilta, lienevät kiistatta ihmisevoluution menestyjiä”EN ihan ymmärrä, mistä tuossa olemme eri mieltä?? (selvitymiststrategiat – no joo ovat toki aika samaa kuin eloonjäämistä –viittaan siis tuossa pitkään kestoon selvitysmistsrategiana).Rotu lainausmerkeissä? No en vaan pidä tuon termin käytöstä, koska siihen liittyy ihmiskunnan historiassa niin ikäviä konnotaatiota. Yritän käyttää parempia termejä, jos pitää kuvata erilaisia ihmisryhmiä. Ja ajattelen myös, että isossa kuvassa kaikki me olemme mestitsejä (positiivisessa mielessä). En tietysti tarkoita tällä, etteikö ihmislajin geneettinen variaatio olisi kiinnostava kysymys.Ja toki tiedän että Acemoglun ja Robinsonin teos on suomennettu, itselläni nyt vaan oli työpöydällä tuo engl kielinen laitos, ja siihen viittaan, kun sitä käytin.Yst. Jussi P.

Vastauksen sisältö ei yllätä. Tivasin tarkkoja esimerkkejä sosiobiologian rasismista ja naisvihamielisyydestä ja siitä, mitä on vulgaari sosiobiologia. Mutta kuten aiemmin esittämissäni vastaavissa uteluissa, myös Pakkasvirran vastaukset olivat epämääräisiä (tyyliin ”joitakin seksistiseksi/rasistiseksi tulkittavia tulkintoja oli” ja ”historiasta löytyy kaikenlaista”) ja/tai väisteleviä (”tarkoitin vanhaa sosiaalidarwinismia ja Spenceriä” ja ”kirjoitus oli tehty leveällä pensselillä eikä se oikeastaan käsitellyt evoluutiota”). En siis vieläkään saanut kaipaamiani esimerkkejä siitä, milloin sosiobiologia olisi ollut rasistista/naisvihamielistä. Jään odottamaan todisteita – tai sitä, että biologian demonisointi ja mustamaalaus joskus loppuvat. Pakkasvirran sukupolvi ja tieteenala lienevät viimeisiä, jotka sitä harrastavat?