Seuraava kirjoitukseni oli Yliopisto 4/2012 -lehdessä:
Helsingin yliopisto järjestää sukupuolentutkimuksessa
(ent. naistutkimus) kurssin Psykoanalyysi ja feminismi. Kurssi-ilmoituksessa
sanotaan, että psykoanalyysilla on ollut merkittävä vaikutus naistutkimuksen
oppihistoriaan ja että ”psykoanalyysin on katsottu tarjoavan välineet
analysoida sukupuolen psyykkistä ja sosiaalista rakentumista (vs.
essentialistisina pidetyt ajattelutavat, kuten biologinen determinismi).”
Olen kirjoittanut sekä psykoanalyysia että naistutkimusta
kritisoivan kirjan (jälkimmäinen Jussi K. Niemelän kanssa). Siksi en tässä halua ottaa
kantaa alojen kykyyn analysoida sukupuolia, vaan puutun ilmoituksen
kahtiajakoon ”biologinen determinismi” vastaan ”sosiaalinen rakentuminen”.
Biologinen determinismi -ilmaus pyrki mustamaalaamaan
biologista ihmistutkimusta lähinnä 1970- ja 80-luvuilla sosiobiologiasodan
aikaan. Tämä epämääräinen ja silti halventava fraasi antaa ymmärtää kuin
biologit olisivat deterministejä jollakin kestämättömällä tavalla. Biologit
toki tutkivat lähinnä muita lajeja kuin ihmistä eikä heillä aina ehkä ole
riittäviä tietoja kulttuurista tai ihmisen käyttäytymisen joustavuudesta, mutta
deterministin leima sopii huonosti muuttamaan tilannetta.
Ilmauksessa biologia vieläpä tarkoittaa kulttuurisen tai
opitun vastakohtaa. Sanapari on siksi erityisen epäonnistunut. Biologille on
nimittäin päivänselvää, että ihmisten maailma on rakentunut kulttuurisesti,
sosiaalisesti ja historiallisesti. Yhtä selvää kuitenkin on, että tämän
rakentumisen ovat tehneet ihmislajin edustajat, jotka lajinkehitys on muovannut
konstruoimaan maailmaa lajilleen ominaisella tavalla. Aivan vastaavasti
muurahaiset lajityypilliseen tapaansa konstruoivat pesiä ja
yhteistyöjärjestelmiä.
Lajityypillisen psykologian läsnäolo on siis
tunnistettavissa kaikessa sosiaalisessa rakentumisessa: ihmisluonto on
aktiivisesti rakentamassa eri kulttuurien parisuhteita, perheitä, oikeudellisia
tapoja jne. Konstruktionismi sopiikin yhteen evolutiivisen ja biologisen
näkökulman kanssa. Kulttuurinen ei voi olla biologisen vastakohta, koska
kulttuuri ja yhteiskunta ovat ainoita tapoja, joita ihmisellä on ilmaista
evolutiivisesti kehittyneitä psykologisia mekanismejaan. Kuten pato majavalle,
kulttuuri on oma rakennelmamme ja oma ympäristömme.
